tiistai 12. joulukuuta 2017

Piparikranssi



Joka talvi innostun leipomaan pipareita ja torttuja.
Tortut tehdään meidän perheessä omena-kanelimarmeladista, sitä vihreää kuulaa ei ole vielä tullut testattua.
Äitini ja isäpuoleni yksi lahja on aina jokin pipariherkku.
Olen tehnyt piparimaiseman, piparitaloja ja vaan ukkeleita.
Tänä vuonna innostuin tekemään piparikranssin.


Kaulitsin piparitaikinan tasaiseksi levyksi.
Käytin Myllyn Paras piparitaikinaa.
Leikkasin lautasen avulla kranssin ulkorajan ja keittokupilla poistin sisäosan.
Ulkorajan saa helposti leikattua siistiksi pizzaleikkurilla.


Koristelin piparit ja annoin sokerikuorrutteen kovettua.
Kiinnitin valitsemani piparit kranssiin myös sokerikuorrutteella.
Lopuksi ripottelin päälle vielä tomusokeria.
Kranssin mukaan laitan punaisen nauhan, sen avulla kranssin voi laittaa vaikka ikkunaan joulun ajaksi roikkumaan.

Eikö vaan näytäkin aika kivalta tällainen piparikranssi?
Tämän tekeminen onnistuu hyvin tällaiselta tunariltakin  :)

Ihanaa tiistaita teille kaikille!




sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Ihana viikonloppu



Eilen koko perhe nautittiin kiireettömästä aamusta tai paremminkin aamupäivästä.
Minäkin heräsin vasta kymmenen jälkeen.
Siinä sitten mietin, että miten hemmottelisin perhettäni ja silloin muistin vanhan lettupannun.
Ei muuta kuin lettusia paistamaan!



Tuli kyllä niin herkullisia lettuja.
Nämä nautittiin mansikkahillon kanssa ja juomana oli kahvi ja kylmä maito!
Herkullinen lauantai, nam.

Tämä bloggaaja on parhaillaan matkalla Lohjan menneen ajan markkinoille ja tutustumaan Tytyrin elämyskaivokseen ystäväni Marjon matkassa Marjon kanssa.
Olemme reissun päällä koko päivän, joten en ole kateissa, vaikka en ehtisikään kommentoida postauksianne.
Sanon näin, koska pari kertaa on käynyt niin, että olen ollut kyläreissulla ja sain sähköpostiin/messengeriin viestin, että olenko kunnossa, kun minusta ei ole päivään kuulunut!
Ihania huolehtijoita olette kyllä!

Mutta nyt mars matkaan.
Valmistautukaa kuvatulvaan :)

Ihanaa sunnuntaita teille kaikille <3


perjantai 8. joulukuuta 2017

Helppoja koristeita askartelemalla



Olen töissä testaillut erilaisten paperikoristeiden tekoa.
Näitä koristeita osaa hienosti jo tehdä 4-vuotias lapsikin.
Jouluhan on erilaisten koristeiden kulta-aikaa ja siksi itsekin innostuin paperista vääntelemään koristeita.
Meillä roikkuu työpaikan ikkunassa puunoksa, joka toimii kivasti valojen ja koristeiden kanssa varsin juhlavanakin elementtina isossa tilassa.


Vekitetty paperi, rei´itin, liimapuikko ja sakset.
Niiden avulla syntyy oikea lumitähti.
Tämä taitaa olla suosikkini näistä roikkuvista koristeista.


Samalla tyylillä kuin lumikukka, on tämäkin koriste syntynyt.
Keskustaan on vielä liimattu paperista ympyrä.
Tällaisia lapset tekevät helposti myös itse.
Aikuisen apua tarvitaan vekitetyn paperin yhteen liimaamiseen.
Työ käy nopeasti myös nitojaa käyttämällä.



Tällaiset pallokoristeet tehdään liittämällä ympyröitä toisiinsa.
Ympyrän muotoinen kartonkin taitellaan kahtia ja liimataan kiinni toisen ympyrän puolikkaaseen.
Minulla on näissä palloissa aina 6 ympyrää yhdistettyinä.


Helpot ja kauniit lumihiutaleet syntyvät kakkupapereista.
Kakkupaperit taitellaan kolmioiksi ja leikellään vain kiinteästä osasta palasia pois.
Kakkupaperin reunat ovat valmiiksi kuin lumihiutaleita.
Työpaikan takapihan ovi on koristeltu tällaisilla hiutaleilla.


Tänään laitettiin joulukuusikin ryhmikseen jo esille.
Vaikka en itse joulua vietäkään, on sitä kiva kuitenkin laitella hoitolapsille!

Ihanaa perjantaita teille kaikille <3


keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Suomi 100 vuotta



Suomi, tuo niin rakas kotimaa, täyttää tänään sata vuotta!
Ajattelin ensin kirjoittaa siitä millaisena itse näen nykysuomen, mutta päätin kuitenkin vaihtaa suunnitelmaa ja jakaa teille pari mummini kertomaa muistoa toisen maailmansodan ajalta.

Mummi eleli lapsuuttaan ja nuoruuttaa maaseudulla.
Mummin perhe ei ollut varakas, joten ruoasta oli sodan aikaan pulaa.
Mummi kertoikin, että he pyydystivät oravia, että saisivat edes vähän lihaakin ruokaan.
Aina kun kuului lentokoneen ääni, piti heittäytyä maahan makaamaan.
Mummi oli kerran piiloutunut jopa lehmän alle, koska ei ollut keksinyt muuta piiloa, koneen jyllätessä yläpuolella.


Mummille oli jäänyt elävästi mieleen eräs saksalainen nuori sotilas.
Tämä sotilas oli menettänyt molemmat kätensä (olkapäästä lähtien) sodassa.
Sotilas oli istunut junassa, sellaisessa vaunussa, johon normaalisti lastattiin eläimiä.
Mummi sanoi, että hänellä oli aivan upeat silmät, suuret ja vihreät, mutta niissä silmissä näkyi pohjaton suru.
Sodan ajasta mieleen oli jäänyt pelko, epäreiluus ja nälkä, mutta myös se, että toisia autettiin ja puhallettiin yhteiseen hiileen.


Minusta oli aina mahtavaa, kun mummi kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan.
Silloin kaikki oli niin erilaista kuin minun lapsuudessani.
Samaa voi tietenkin sano nyt.
Ei ole enää samanlaista kuin oman lapsuuteni aikaan.
Mutta hyvähän se on, että asiat muuttuu ja kehittyy.
Tällainen pieni hetki muistoille!

Aivan ihanaa itsenäisyyspäivää Suomi ja tietenkin myös teille kaikille <3



maanantai 4. joulukuuta 2017

Uusi laukku



Kun ei löydä just sellaista mitä haluaa kaupasta, se pitää tehdä itse.
Olin saanut päähäni haluta pienen laukun, sellaisen, jonka voi laittaa isomman laukun sisään ja joka olisi tarpeeksi siisti myös yksistään pidettäväksi.

Eipä muuta kun Kierrätyskeskuksen askartelupuolelle etsimään materiaalia.



Löysin nahkapalan pilkkahintaan ja vetoketjukin maksoi vain euron.
Eipä siis tule tälle laukulle hintaa juuri mitään.


Aloitin ompelemalla vetoketjun paikoilleen ja vasta tämän jälkeen ompelin sivusaumat.
Koska laukku oli vähän tylsä ilman mitään koristetta, rullasin ja leikkelin siihen vielä tupsun.


Tupsun ompelin käsin kiinni laukun kulmaan.


Laukku näyttää juuri sellaiselta kuin halusin ja se mahtuu täydellisesti myös isomman laukun sisään.
Pikkulaukkuun mahtuu lompakko, henkkarit, silmälasit, huulipuna ja avaimet.


Näyttää muuten kivalta ihan ilman sitä isompaa laukkuakin.

Mitäs tykkäätte, kannattiko tehdä laukku itse?

Mukavaa viikkoa teille kaikille <3